Tärkeää tietoa liittyen koronavirukseen

95-vuotta täyttävä Oy Ford Ab sähköistää Suomen liikennettä kovaa vauhtia

13.4.2021

Ford on aina ollut kiinteä osa Suomen koneellista liikennettä ja maataloutta. Nyt yhtiö ammentaa pitkästä perinteestä, ja on etulinjassa viemässä liikennettämme kohti sähköistä aikakautta. Jo viiden vuoden kuluttua kaikki Fordin Euroopassa valmistettavat autot ovat joko ladattavia hybridejä tai täyssähköautoja.


Ford on aina ollut tekninen edelläkävijä, ja sen monista innovaatioista on tullut alan standardeja. 1980-luvun puolivälissä yleistyivät lukkiutumattomat ABS-jarrut, ja Ford Scorpio oli ensimmäinen sarjavalmisteinen auto, jossa ne olivat vakiona.


”Olemme vuosien mittaan tuoneet kuljettajaa avustavia teknologioita kaikkien saataville aina Fiestasta isoon Transitiin. Nyt Ford on aktiivisesti mukana kehittämässä älykästä liikkumista, digitaalisuutta ja erilaisia liitettävyyspalveluita sekä yksityis- että yritysasiakkaille ”, kertoo Johan Lindberg, Oy Ford Ab:n toimitusjohtaja.


Tavoitteena täyssähköinen liikenne


Autovalmistajat siirtyvät kilvan kohti sähköistä autoilua. Keskeinen kysymys sähköistymisessä on, kuinka nopeasti saadaan kuntoon kattava latausverkosto. Ford on yksi IONITY-latausverkoston perustajajäsenistä, ja tavoitteena on laajentaa eurooppalaista latausverkostoa nopeasti.


”Muutoksen nopeuteen vaikuttaa lisäksi se, missä määrin sähköistymistä tuetaan autojen hankintahinnan saamiseksi kohtuulliseksi. EU on asettanut kovia vaatimuksia fossiilivapaalle liikkumiselle. Vuosi 2025 on rajapyykki, jolloin uuden autokannan päästöt pitää saada alle 81 g/km. Loppujen lopuksi kysymys onkin siitä, kuinka luja poliittinen tahto on. Autoteollisuus ei saa muutosta aikaan yksin”, sanoo Lindberg.


”Tällä hetkellä kaikki toimintamme Fordilla tähtää täyssähköiseen autoiluun. Vihreä energia pitää saada hyödynnettyä täysimittaisesti”, Lindberg jatkaa.


Digitaalisuus ja trendit muovaavat autoilun tulevaisuutta


Uudet autot ovat kauttaaltaan täynnä teknologisia ratkaisuja. Digitaalisuus ulottuu myös auton ulkopuolelle, ja erilaisia sovelluksia hyödynnetään paremman käyttäjäkokemuksen aikaansaamiseksi. Myös Fordilla on oma FordPass-mobiilisovellus, jonka kautta joitakin auton ominaisuuksista voi käyttää etänä sekä tarkkailla auton tilaa. Myös yrityksille on tarjolla oma kaluston hallintaa helpottava sovellus, Ford Pass Pro, johon voi lisätä enimmillään viisi autoa.


Myös ostaminen uudistuu, kun verkkokauppa ottaa jalansijaa yhä vankemmin autokaupassa. Ford lanseeraa Suomessa huhtikuussa 2021 verkkokaupan, josta on ensimmäisenä mahdollisuus ostaa täyssähköinen Mustang Mach-E. ”Näemme, että verkkokauppa ja perinteinen autoliike täydentävät toinen toistaan. Suomen Ford-toimintojen kivijalkana toimii ammattitaitoinen ja kattava jälleenmyyjä- ja huoltoverkosto, joka palvelee asiakkaita niin myymälöissä kuin verkon kautta”. Lindberg sanoo.


Autoalan tulevaisuudessa globaalit trendit näyttelevät keskeistä roolia. ”Esimerkiksi jatkuuko kaupungistuminen, tai mikä on etätyön rooli jatkossa? Trendit vaikuttavat siihen, millaiselle liikkumiselle on kysyntää”, Lindberg sanoo. ”Varmaa on, että liikkumisen pitää olla tulevaisuudessa joustavaa ja ympäristöystävällistä. Tämä on myös autoalan tavoite.”


Fordin historia Suomessa



Suomen ensimmäinen autonvalmistajan tytäryhtiö

Suomen ensimmäinen Ford myytiin Stockmannin tavaratalossa jo vuonna 1904. Auton osti silloinen apupappi, myöhemmin rovasti Walter Lampén 5 000 markan kauppahintaan. Auton mukana seurasi ”chauffeuri” Waldemar Bergström. Rovastin autohurjastelu järkytti monia, sillä auto oli tuolloin todellinen harvinaisuus Suomessa. Vuonna 1911 kokkolalaiset Nybergin veljekset perustivat Suomeen ensimmäisen Ford-liikkeen. Kaupankäynti alkoi, kun kolme ensimmäistä T-Fordia saapui seuraavana keväänä.


Fordin maahantuonti Suomeen hoidettiin vuoteen 1925 Tukholmasta ja Kööpenhaminasta käsin. Kysyntä oli kuitenkin niin suurta, että lopulta vuonna 1926 Suomeen perustettiin oma Fordin tytäryhtiö, Ford Motor Company of Finland O/Y. Toimitilat yhtiö vuokrasi Munkkisaaresta. Osakkaina yrityksessä olivat Henry ja hänen poikansa Edsel Ford yhdellä osakkeella kumpikin ja loput osakkeet merkitsi Ford Motor Company, Dearborn. Ford oli ensimmäinen Suomeen perustettu autotehtaan tytäryhtiö.


Kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan


Kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan alkoi nopeasti. Jo kolme vuotta perustamisen jälkeen, vuonna 1929, Ford Motor Company tarjosi 40 prosenttia osakkeista suomalaisille sijoittajille. Suomalaisten omistajien osuus nousikin suureksi, ja vuonna 1938 yhtiö listautui ensimmäisenä automaahantuojana pörssiin ja muutti nimensä Oy Ford Ab:ksi. Tältä osin ympyrä sulkeutui vuonna 2000, kun Ford teki lunastustarjouksen suomalaisille vähemmistöosakkaille ja poistui Helsingin Pörssistä 62 vuoden jälkeen.


Suomessa Ford keräsi suurta huomiota alusta alkaen ja Suomen ensimmäiset automessut, Ford-paraatit ja Fordson-traktorikaravaanit ja -työnäytökset keräsivät aina suuren määrän katsojia. Fordin myynti Suomessa jatkui suotuisasti suureen talouslamaan asti. Vuonna 1929 alkanut pulakausi vähensi kuitenkin huomattavasti automyyntiä. Fordin pelastukseksi koitui osamaksujärjestelmä, joka helpotti ostopäätöksen tekoa huomattavasti. Sotien välisen ajan Ford piti pintansa ja pysyi markkinoiden suurimpana automerkkinä Suomessa.


Toiminta talvisodan aikaan ja sen jälkeen


Talvisodan alkaessa marraskuussa 1939 Oy Ford Ab siirtyi Vaasaan. Koska Ford oli ollut maamme johtava automerkki koko sotaa edeltävän ajan, ymmärsi Suomen valtiovalta hyvin Fordin merkityksen maanpuolustukselle. Ford oli jo ennen sotia luonut koko maan kattavan huolto- ja varaosaverkoston, joka valjastettiin nyt armeijan tarpeisiin.


Vuonna 1940 Ford aloitti ensimmäisenä autojen kokoonpanon Suomessa. Vuosina 1940-1941 koottiin kokoonpanolinjalla 2.532 Ford-kuorma-autoa, minkä jälkeen tuotantoa muutettiin siten, että siirryttiin sarjakorjaamaan joko Suomen armeijan kalustoa tai Neuvostoliitolta sotasaaliina saatuja Ford AA-malleja.


Vanhat toimitilat alkoivat tässä vaiheessa käydä ahtaiksi, joten uusien tilojen rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1943, ja uusi tehdas valmistui toukokuussa 1945 Helsingin Hernesaareen Henry Fordin kadulle. Hernesaaresta mistä muutettiin Malmille lokakuussa 1997. Nykyisin Oy Ford Ab:n toimitilat sijaitsevat lentokentän tuntumassa Vantaalla.


Sodan jälkeen autojen tuonti pääsi vauhtiin ollen kuitenkin suurimmaksi osaksi kuorma-autoja ja traktoreita – molemmat elintärkeitä maan jälleenrakennuksen kannalta. Henkilöautot olivat sodan jälkeen kortilla, mutta vuonna 1945 Ford sai tuontilisenssin kahdelle Ford Prefectille ja vuonna 1946 peräti 34 Prefectille. Samana vuonna saapuivat myös ensimmäiset laivat Fordin omaan laituriin auto- ja varaosalasteineen. Oy Ford Ab oli jälleen valmis kohtaamaan uuden aikakauden haasteet.


Kautta aikojen suurin Ford-myyntivuosi on ollut vuosi 1969, jolloin meni kaupaksi yli 20.000 Ford-ajoneuvoa. Vuonna 1999 päästiin lähelle tätä lukemaa yli 17.000 kappaleen myynnillä. Kaiken kaikkiaan Suomeen tuotujen Ford-ajoneuvojen määrä on noin 892 000 kappaletta*. Lukuun on laskettu henkilö-, tavara- ja kuorma-autot sekä traktorit, joiden edustuksesta Oy Ford Ab luopui 1990-luvun alussa.


Suomen Fordin toimitusjohtajat kautta aikain:


1926 – 1936 Otto Bröndum


1936 – 1956 Magnus Rydman


1957 – 1957 Stig Östenson


1957 – 1958 K. Grigorkoff


1958 – 1973 Stig Östenson


1973 – 1988 Harri Palojärvi


1988 – 1998 Pekka Leander


1998 – 2005 Kaj Dahlman


2005 - 2020 Hannu Pärssinen


2020 - Johan Lindberg


*Perustuu Fordin tilastoihin


Ota yhteyttä Varaa koeajo Tilaa uutiskirje

Uutiset

Tarjoukset

Katso kaikki viimeisimmät tarjoukset J. Rinta-Jouppi Oy, Seinäjoki

Uutiset

Katso kaikki viimeisimmät uutiset J. Rinta-Jouppi Oy, Seinäjoki



Arviot